On aika esitellä viimeinen vaaliteemani! Palaamme demokratian äärelle eli siihen, kuinka kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin. Keskityn tavoitteissani keinoihin, joilla Turku voi lähitulevaisuudessa edistää osallistumista. Lisäksi kysyn laajemmin, keitä kuunnellaan kaupungin päätöksenteossa tai ketkä saavat siitä ylipäätänsä tietoa.
Demokratiasta kaupunkipolitiikassa
Naistenpäivän Muutos tarvitsee meitä -politiikkafestareilla pidimme Juho Pylvänäisen kanssa keskustelun demokratiasta, sen esteistä ja kansanvallan vahvistamisesta. Osallistujia oli paljon, kiitos siitä! Esittelimme ajankohtaisia huoliamme demokratian tilasta. On talouskeskustelun hegemoniaa, nuorten ilmastoaktivistien vähättelyä ja poliittista väkivaltaa naisia kohtaan. Nämä esimerkit liittyvät selkeästi siihen, kuinka määrittelemme yhteisiä politiikan areenoitamme eri arvoisiksi ja kuinka niihin osallistuviin kohdistuu vahvoja normatiivisia odotuksia. Poliitikoista väestöllistä osuuttaan suurempi osa on varttuneempia valkoisia miehiä.
Politiikkaan on huomattavasti helpompi osallistua, jos on (kuten minä) etuoikeutettu, korkeakoulutettu ja habitukseltaan poliitikon muottiin edes jotenkuten sopiva. Helsinkiläinen Pinja Vuorinen puhui Instagramissaan 14.3. siitä, kuinka ei riitä vain ylhäältä päin lisätä osallistumisen väyliä. Joskus valta täytyy ottaa. Sitä odotellessa on kuitenkin tärkeää aktiivisesti purkaa eriarvoisuutta ja kylvää demokratian siemeniä.
Yksi parhaista lääkkeistä demokratialle olisi Vuorisenkin mukaan edistää demokratiakasvatuksen lisäksi ihmisten konkreettisia edellytyksiä osallistua päätöksentekoon. Tätä varten tarvitsemme uudenlaista, yhdenvertaisempaa järjestelmää, jossa paikkaa kaupunginvaltuustossa ei osteta tuhansien eurojen kampanjalla. Vasemmistonuoret ehdottavat esimerkiksi äänestysikärajan laskemista ja vaalibudjettien maksimimäärän rajoittamista.
Äänestämisen lisäksi turkulaiset osallistuvat kaupungin päätöksentekoon muun muassa osallistavan budjetoinnin kautta. Ongelmana on kuitenkin matala tietoisuus tällaisesta vaikuttamismahdollisuudesta sekä itse äänestämisen kielellinen rajoittuneisuus. Viestinnän tulee vastata alueella puhuttuja kieliä ja olla tarpeen mukaan selkosuomeksi tai -ruotsiksi. Kielen lisäksi ei tule olettaa esimerkiksi digitaitoja. Osallistumisen tulee olla mahdollista paikan päällä ja paperilla. Päätöksien lisäksi tulee viestiä myös mahdollisuuksista vaikuttaa päätöksiin ja kaupungin jatkuvasta toiminnasta.
Lopuksi on tärkeää, että kunnassa puututaan poliittiseen väkivaltaan, syrjintään ja vihapuheeseen, jotta osallistuminen olisi kaikille turvallista. Turvallisen poliittisen ilmapiirin luominen on pitkäjänteistä ennaltaehkäisevää työtä, johon tarvitaan ammattiosaamista. Demokratian edistäminen vaatii määrätietoisuutta.
Tavoitteista
Asukasbudjetointia tulee kehittää, jotta yhä useampi pääsisi vaikuttamaan alueensa tai erityisryhmänsä budjetointiin. Kuntalaispaneeleja, neuvostoja ja valtuustoja tulee kuunnella ja osallistaa päätöksenteossa. Kaavoituksen tulee olla alusta loppuun asukkaita osallistavaa ja läpinäkyvää kuulemisten ja asukastilaisuuksien kautta.
- Kaupungin toiminnan, vaikutusmahdollisuuksien ja päätöksenteon viestintä tulee saada kuntoon monikielisesti.
- Kuntalaisia ja erityisesti nuoria tulee aktiivisesti kannustaa demokratiaan osallistujiksi.
- Osallistumisen mahdollisuus syntyy sujuvasta arkielämästä. Helpotetaan päätöksenteossa aliedustettujen ryhmien osallistumismahdollisuuksia.
-Saimi Herlevi